Kuntarajat on unohdettava joukkoliikenteen kehittämisessä

Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 16.11.2018

Kuntarajat on unohdettava pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen kehitystyössä

Kaksi esimerkkiä osoittaa miksi kuntarajoista ei ole joukkoliikenneinfran kehittämisessä kuin haittaa. Ensiksi korkeimman hallinto-oikeuden päätös (8.11) estää Helsingin yleiskaavan toteuttamisen.  Osittain siksi, että Helsinki ei pysty yleiskaavallaan varmistamaan kaupunkibulevardeille suunniteltujen tehokkaiden raideyhteyksien toteutumista, jotka tarvitaan korvaamaan poistuva autokapasiteetti ja estämään liikennekaaos. Helsinki valmisteli kaavaa aivan liian yksin joukkoliikennejärjestelmän näkökulmasta.  

Toiseksi HSL:n hallitus kehotti reilu kuukausi sitten Länsimetro Oy:n omistajakaupunkeja Espoota ja Helsinkiä ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin metron riittävän kapasiteetin varmistamiseksi tulevaisuudessa.  HSL:n näkemyksen mukaan kääntöraiteen rakentaminen Matinkylän metroaseman yhteyteen olisi paras ratkaisu. Mitä todennäköisemmin kääntöraidetta ei rakenneta, sillä Länsimetro Oy ei kannata sitä projektin tässä vaiheessa, ja se tuskin saa riittävää kannatusta Espoossa.  Tapaukset tuovat esille joukkoliikenteen suunnitteluun, rakentamiseen ja omistamiseen liittyviä ongelmia pääkaupunkiseudulla.

Tukholmassa ja Lontoossa raskas (metro) että kevyt (raitiotiet) raideliikenne ovat yhden tahon omistuksessa kuntarajoista riippumatta. Yksi omistaja rakentaa ja hallinnoi suuria investointeja vaativaa raideverkkoa. Kunnat keskittyvät kaupunkikehittämiseen asemien ympärille. Meillä HSL-kuntayhtymä suunnittelee ja toteuttaa joukkoliikennettä, HKL-liikelaitos omistaa Helsingin sisäisen raitiotie- ja metroverkon vaunuineen ja operoi koko metroverkkoa. Länsimetro Oy taas omistaa ja rakentaa metroverkkoa Espoon sisällä.  Tulevan pikaraitiotien Raide-Jokerin omistus jakaantuu kuntarajan mukaan Espoon ja Helsingin välillä.  Erilaisin intressein toimivia osapuolia on liikaa ja omistussuhteet ovat sekavia. Eri osapuolet syyttävät ongelmista toisiaan, eikä yhteistä kokonaiskuvaa synny helposti.

Kuntien välisessä yhteistyössä on päästävä uudelle tasolle. Raideyhteyksiin suunnitellaan mittavia investointeja ensi vuosikymmenille. Lausuntokierroksella olevassa Helsingin seudun maankäyttö, asuminen ja liikennesuunnitelmaluonnoksessa (MAL 2019) esitetään pelkästään viiden uuden pikaraitiotien rakentamista pääkaupunkiseudulle. Kyse on yli 700 miljoonan euron investoinneista, jotka eivät toteudu ilman valtion osarahoitusta. Helsingin seudun kuntien on pystyttävä muodostamaan yhteinen visio tulevista raideinvestoinneista, Seudun joukkoliikennejärjestelmän kannalta on järjetöntä, että jokainen iso kaupunki rakentelee omia suunnitelmiaan. Samalla olisi selvitettävä miten raideinfran omistus pääkaupunkiseudulla toteutettaisiin seudun kokonaisedun kannalta paremmin. Jos muuallakin on tähän pystytty, niin miksei täälläkin?

Antti Aarnio

HSL:n hallituksen jäsen (sd)

Espoo