Miljardivelkainen Espoo

Tiesitkö, että Espoon kaupungin velkamäärän odotetaan ylittävän miljardi euroa vuonna 2018? Et luultavasti, koska kuntavaaleissa talouskeskustelu on olematonta. Rahaa tuntuu olevan kaikilla ja kaikille – tunnustan tähän itsekin sortuneeni.

Espoon kaupunki on niin iso, että sen taloudellisen tilanteen seuraaminen vaatii paneutumista. Kaupungin velkamäärän ennustetaan ylittävän miljardin euron summan, mutta koko kaupungin konsernilla (Espoon kaupunkia, sen tytäryhteisöjä (27 kpl:lla), kuntayhtymiä (9) ja osakkuusyhteisöjä (21)) velkamäärä on jo nyt 2,7 miljardia euroa.  Koko konsernin tulot ovat 2,3 ja menot 2,2 miljardia euroa. Taseen loppusumma on 5,7 miljardia euroa. Ei siis puhuta mistään viikkorahoista!

Ystävät oikealla kauhistelevat Espoon velkamäärää, minä en, vaikka otsikosta voisi niin päätellä.  Kauhistelen sitä, kuinka vähäistä keskustelua kaupungin taloustilanteesta käydään ja sitä kuinka vaikeaksi kaupungin taloustilanteen seuraaminen on käymässä Espoon kaupungin konsernin laajetessa kuin pullataikina. On taseyksikköjä, rahastoja, kiinteistöyhtiöitä, elinkaarihankkeita ja uusia osakeyhtiöitä, jotka kaikki toimivat Espoon kaupungin konsernin sisällä.

 Mitä moniselkoisemmaksi Espoon kaupungin konsernirakenne muodostuu, sitä harvempi päättäjä pysyy kärryillä kaupungin taloudellisesta tilanteesta. Valta keskittyy virkamiehille ja taloudesta eniten ymmärtäville päättäjille, sillä mitä vähemmän tietää asioista, sitä harvemmin myös kyseenalaistaa asioita. Siksi minusta vaalikeskusteluissa pitää keskustella myös kaupungin taloudesta, sen tuloista ja menoista, kakun kasvattamisesta ja jakamisesta.  

Miksi en kauhistele miljardivelan kasvua? Juuri nyt Espoon lainakanta kasvaa, koska teemme kaupungin kasvua tukevia investointeja etupainotteisesti. Rakennamme Länsimetroa Kivenlahteen saakka, kunnostamme kunnallistekniikkaa, rakennamme uusia kouluja ja korjaamme vanhoja. Investointien avulla kaupunki kehittyy ja tulevaisuudessa saamme maanmyyntituloja, uusia työpaikkoja ja siten lisää verotuloja kaupungille. Se edellyttää onnistunutta elinkeinopolitiikkaa Espoolta. Minusta taloudellinen riski on kuitenkin hallinnassa (kannattaa lukea toisen demarin, Hannele Kerolan hyvä blogi, jossa hän tarkastelee asiaa hieman toisin).

Espoon kaupunki ei ole yritys, kaupungin tehtävä on luoda hyvinvointia meille asukkaille. Mutta kaupungin taloudenhoidon on oltava avointa, vastuullista ja pitkäjänteistä. Jos vene hörppää vettä, ensimmäisenä kastuvat aina ne, jotka istuvat veneen pohjalla.