Espoolaiset, ette kuitenkaan usko, mutta teillä on ihan oma keskusta, nimittäin Espoon keskus. Tämä myös helsinkiläisille tiedoksi. Vantaalaisista ei niin väliksi. Keskellä keskustaa sijaitsee junarata (rantarata). Radan pohjoispuolen toimistorakennukset, 70-ja 80-luvun parasta arkkitehtuuria, muodostavat lähes Guggenheimin tapaisen turistinähtävyyden.
Ei ihan. Ja sen me kyllä tiedämme, mutta emme ole osanneet päättää mitä alueelle pitää tehdä. Kaupungintalo (kuvassa oikealla) on seissyt tyhjänä jo vuodesta 2009, ohikulkijoiden ihmeteltävänä.
Suurin osa espoolaisista on jo unohtanut kaupungintalon olemassaolon, ja uudet espoolaiset eivät edes tiedä että Espoolla on joskus ollut oma kaupungintalo.
Nyt päätöksenteko alkaa lähestyä ja valtuusto päättänee alkukeväästä 2017 alueen tuleivasuudesta. Virastokeskuksessa on useita taloja, joiden kohtalot liittyvät yhteen.
Virkamiehet (Espoon keskuksen projektinjohtaja Mikko Kivinen) ovat laatineet vaihtoehtoisia kehityspolkuja alueelle.
Käytännössä kyse on siitä säilytetäänkö vanha kaupungintalo peruskorjattuna vai puretaanko se ja rakennetaan uusi tilalle. Nykyisen valtuustotalon laajennus tai virastokeskus-vaihtoehto, jossa kaupngin virastot sijaitsevat hajallaan kymmenessä paikassa, eivät vaikuta kovin realistisilta vaihtoehdoilta, enkä usko niiden saavan kannatusta.
Eli se on joko uusi kaupungintalo (Espoo-talo) tai sitten vanha korjataan.
Uskomatonta kyllä, mutta olen alkanut kallistua sille kannalle, että vanha kaupungintalo on syytä peruskorjata. Mitä kauemmin olen sitä katsellut, sitä enemmän olen alkanut pitää siitä. Betoniarkkitehtuurilla on puolensa.
(Huomautan, että vapaa-ajalla korjailen vanhaa puutaloa, joten en minä mikään betonimies ole).
Kuten aina, halpaa lystiä vanhan peruskorjaaminen ei ole, kuten alta voi todeta.
Keväällä tästä sitten päätetään (toivottavasti). Lisätietoja haluaville lisäinformaatiota. Tämän blogitekstin kuvat on poimittu esityksestä, joka löytyy alla olevan linkin takaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti