torstaina, maaliskuuta 07, 2013

Autopaikat ovat kehityksen jarru

Espoon keskuksen projektipäällikkö Mikko Kivinen vieraili yhdistyksemme (Keski-Espoon sosialidemokraatit) kokouksessa kertomassa Espooon keskuksen suunnitelmista. Kävimme hyvää keskustelua alueen suunnitelmista ja siitä miten me asukkaat näemme alueen tilanteen.

Olen Espoon keskuksen asukas. Viihdyn alueella hyvin, pidän luonnonläheisyydestä, hyvistä kulkuyhteyksistä ja alueen aika rennosta ilmapiiristä. Alla oleva kuvio on esitetty Espoon keskus 2030-visiossa, jonka koosti HelsinkiZurich Oy. Siinä pikaraitiotie kulkee alueen läpi kohti Jorvin sairaalaa ja taitaapa rautatieyhteys Lohjallekin olla rakennettu. Visio on kaukana todellisuudesta, mutta minusta hienoa ja tavoiteltava.


Espoon keskus 2030-visio, kuva Helsinki Zurich Office Oy

Asuinalueita on kehitettävä jatkuvasti, jotta ne säilyvät elinvoimaisina. Jos mitään ei tehdä alue taantuu, muuttoliike hidastuu ja alueen elinvoimaisuus kärsii. 1990-luvulla Espoon keskuksessa ei tapahtunut mitään, alueen kehitys pysähtyi ja liikkeelle lähtemien oli taas hidasta. 2000-luvulla on tapahtunut paljon, mutta vastoin odotuksia ns. Suviniityn aluetta ei ole alettu rakentamaan. Suviniitty on Espoon aseman eteläpuolella, muutaman sadan metrin päässä, Suvelan alapuolisilla olevilla pelloilla oleva alue.

Suviniitylle piti rakentaa asuntoja 1 700 ihmisille jo vuonna 2010, mutta yhtään taloa ei ole vielä aloitettu. Rakennusyhtiöille tarjottiin aluetta rakennettavaksi, mutta kaupunki ei saanut kuin yhden tarjouksen, joka ei ollut hyväksyttävissä. Ongelmana on se, että yhtiöt pitävät alueen rakentemista liian kalliina, koska kaavassa alueen autopysäköinti suunniteltiin hoidettavaksi pysäköintiluollalla. Ja sellaisen rakentaminen maksaa maltaita! Asuntojen rakentamiskustannuksista olisivat nousseet niin koviksi, etteivät yhtiöt olleet valmiita aloittamaan rakentamista. Ihmettelen kyllä eikö pysäköintiluolan hinnan vaikutusta otettu riittävästi huomioon yleiskaavaa alueelle laadittaessa? Ajateltiinko, että yhtiöt ovat varmasti kiinnostuneita alueesta, riskeistä huolimatta?

Suviniityn alue Espoon keskuksessa, kuva: WSP Finland Oy

Suviniityn alueelle joudutaan tekemään kaavamuutos, jossa pysäköinti aiotaan hoitaa maanpäällisen pysäköintitalon avulla. Rakentamiskustannukset ovat puolet pysäköintiluolan rakentamiskustannuksista. Nyt kaupunki toivoo, että aluetta ehkä kahden vuoden päästä rakennetaan.

Suviniitty on esimerkki siitä, miten hitaasti asuntorakentaminen voi tapahtua vaikka suunnitelmat tehdäänkin valmiiksi. Espoon kaupunginsuunnittelu näyttää epäonnistuvan useasti hankkeiden saamisessa suunnittelusta toteutukseen. Näin on käynyt Suurpellossa ja näin on käynyt Suviniityssä, alueella joka on täysin kaupungin omistuksessa.. Ei hyvä.

Mutta ennen kaikkea Suvinitty on osoitus siitä, miten vaatimukset autopaikoista voivat estää rakentamista. Miksi alueelle, jossa on ehkä Espoon parhaat julkiset liikenneyhteydet, tarvitaan niin paljon autopaikkoja. Eikö Espoossa voitaisi edes kokeilla asuntotuotantoa ilman parkkipaikkoja? Jos jossain, niin Suviniityssä se voisi olla mahdollista.


3 kommenttia:

Martti Tieaho kirjoitti...

Vaatimus tehdä asunnot ilman autopaikkoja on kuin pistäisi pään pensaaseen. Ei toimi. Kaavoittajan pitää toimia realistisesti. Ehkä tuo parkkiluola ei ollut realismia Espoon keskustassa, vaika se toimikun Leppävaarassa, jossa on 700 auton kalliopysäköinti. Taisi kaupunkikin satsata s iihen. Miksei satsaisi Suviniityssä.

Antti Aarnio kirjoitti...

Martti hyvä, perustele miksei voisi toimia?

Unknown kirjoitti...

Autopaikat ovat välttämättömiä, sillä julkisella liikenteellä kulkeminen edellyttää hyvin usein yhtä tai kahta liikennevälineen vaihtoa liikkui sitten bussilla, junalla tai millä sitten liikkuukaan. Näitä liikennevälineitä vaihdettaessa voinee joutua odottamaan vaikka 15 minuuttia tai vaikkapa puoli tuntia, jos seuraava bussi on ollut aikataulussaan edellä tai oma bussi jäljessä.

Autopaikat eivät ole kehityksen jarru, sillä yksityisautoilu mahdollistaa työpaikan vastaanottamisen joustavammin kuin pelkän julkisen liikenteen varassa.

Julkiseen liikenteeseen ei ole luottaminen. Jos valitsee asuinpaikkansa julkisen liikenteen linjojen perusteella, joutuu pettymään 100% varmuudella. Suuntauksena on kehitellä liityntälinjoja, eikä suoria yhteyksiä. Kaupungin sisäinen poikittaisliikenne on hyvin heikkoa.

Nyt on perusteltu miksi ei voi toimia.

Nyt kaivataa perusteluja sille, miksi julkisesta liikenteestä ei puhuta realistisesti ja tosiasioihin perustuen, vaan hypoteettisiin unelmiin perustuen?