Terveysasemapilotti - ensin Espoossa, sitten muualla?

Meillä Espoossa, kuten monessa muussakin kunnassa, terveysasemien toimivuuden eteen joudutaan tekemään kovasti työtä. Erityisesti lääkäripula painaa terveysasemien jonot välillä kestämättömän pitkiksi. Kuntalaiset joutuvat jonottamaan liian pitkään lääkärille.

Espoon sosiaali- ja terveyslautakunta päätti maaliskuussa 2012 käynnistää terveysasemapilotin valmistelun. Tarkoitus on selvittää voidaanko rahoitus- ja järjestämistapaa muuttamalla parantaa asiakaspalvelun laatua sekä lisätä terveysasematyön houkuttelevuutta henkilöstön näkökulmasta.

Kolmen vuoden pilotin aikana tarjotaan ulkoiselle toimijalle (yksityinen tai sairaanhoitopiiri) mahdollisuutta tuottaa terveysasemapalveluja samoin periaattein kuin omat terveysasemat, kapitaatiopohjaisen (asukaskohtainen vuosikustannus) rahoituksen turvin. Eli jokaisesta nupista saa tietyn korvauksen.

Lautakunnan seuraavassa kokouksessa torstaina 23.8 päätämme pilotin jatkovalmistelusta ja hankintamenettelyn käynnistämisestä. Pilotti tarkoittaa käytännössä sitä, että Espoon keskuksen terveysaseman Samarian piirissä olevista asukkaista irrotetaan 14 000 asukkaan ryhmä, jonka terveysasemapalveluita tulee tuottamaan hankintamenettelyn jälkeen ulkoinen toimija. Kuulun itse perheineni tähän 14 000 asukkaan ryhmään postinumeroni perusteella.

Hankintamenettelyn jälkeen palveluntuottajalle maksetaan kiinteä asiakaskohtainen korvaus, ns. kapitaatiokorvaus, joka määräytyy pääasiassa terveysasemalle listautuneiden asiakkaiden määrän ja ikäryhmän mukaisesti.

Ulkoisen toimijan verrokiksi otetaan Kivenlahden terveysasema, Espoon oma terveysasema. Sille annetaan ja luodaan nykyistä vapaamman toiminnan mahdollistama toimintaympäristö. Kivenlahden terveysasema saa siis nykyistä itsenäisemmän aseman ja sen rahoitus tulee määräytymään samoin kuten uuden palveluntuottajan. Tarkoituksena on näin kolmen vuoden aikana vertailla terveysasemien toimintaa. 

Espoo on monessa asiassa ollut edelläkävijä suomalaisten kuntien joukossa, aina tämä ei ole kääntynyt voitoksi. Tämän pilottihankkeen tarkoituksena on vertailla yksityisen ja julkisen toimijan tapaa tuottaa perusterveydenhuollon palvelua samoista lähtökohdista mitattuna.  Sellaista tietoa ei ole kovin paljon saatavilla. Tulokset kiinnostavat erittäin paljon minua itseäkin.

Samarian terveysaseman tilanne on ollut surkea, asukkaiden kannalta muutoksia on tehtävä. Toisaalta pilottihankkeen toteutuessa otamme uuden askeleen Espoon perusterveydenhuollossa antamalla yhden väestöryhmän perusterveydenhuollon ulkoisen toimijan haltuun. Ulkoinen toimija on sata varmasti yritys, sillä sairaanhoitopiireille ei löydy resursseja toteuttaa hanketta.

Pragmaattisesti ajatellen, antaa mennä, ideologisesti pohdiskellen hieman arveluttaa. Mutta eikö kuntapolitiikka ole pragmaattista asukkaiden asioiden hoitoa?