Espoon rahastot hyvässä hoidossà?

Espoo on rahastoinut Espoon sähköyhtiön myynnistä saatuja varoja. Rahastoja on kaksi: peruspalvelujen kehittämisrahasto ja peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahasto.


Peruspalvelujen kehittämisrahasto perustettiin vuoden 2001 lokakuussa. varoista, jotka saatiin kun kaupunki möi E.ON:lle 67 % omistamistaan Espoon Sähkö Oyj:n osakkeista. Rahaston alkupääoma oli 176,6 miljoonaa euroa. Vuosien varrella rahastosta on otettu 119 milj.euroa. Viime maaliskuussa rahastojen sijoitusten arvo oli 111,1 miljoonaa euroa. Sen jälkeen osakemarkkinoiden kehitys on ollut hyvin laskusuuntaista, joten sijoitusten reaalinen arvo lienee paljon vähemmän kuin yllä esitetty.

Toisen rahaston, peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston, alkupääoma oli 365, 8 milj.€. Viime maaliskuun lopussa sijoitusten arvo oli 411,7 milj.euroa. Yhteensä molemmissa rahastoissa oli reilut puoli miljardia meidän kuntalaisten varoja. Näiden varojen hoitaminen ei ole siis mikään mitätön juttu.

Peruspalvelujen kehittämisrahaston sekä Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston varainhoidosta pääosa on aikoinaan päätetty ulkoistaa, koska varainhoito ei ole kaupungin perustehtävä. En yhtään ihmettele, sillä puolen miljardin euron varojen sijoittaminen ei ole mikään pikkujuttu. Ei aivan kaupungin perustehtäviä.

Kaupunki on hajauttanut rahastojen varoja eri varainhoitoyhtiöille, vuosien varrella muutamia sopimuksia on irtisanottu ja yhtiöitä vaihdettu. Varainhoitoyhtiön taas sijoittavat varat kaupungin määräämien rajoitusten vallitessa. Espoon rahastojen varojen varainhoito toteutetaan osake- ja korkorahastojen sekä vaihtoehtoisten sijoitusten (kiinteistörahastot, hedge-rahastot sekä private equity –sijoitukset) kautta. Espoon rahastojen varoja on noin sadassa eri rahastossa ympäri maailmaa. Kaupungin tilintarkastajilla ja tarkastuslautakunnalla on todella tärkeä työ seurata missä kaikkialla kaupungin varoja on sijoitettuna.

On sinänsä kummallista, että kun aikoinaan sähköyhtiön hankinnasta saatujen varojen sijoittamisesta vuosia sitten päätettiin, varoista edes osaa ei sijoitettu maaperään, vaan koko rahastopotti sijoitettiin rahoitusmarkkinoille. Miksei kaupunki olisi voinut ostaa aktiivisesti maata itselleen jo vuosia sitten? Arvonnousu olisi varmasti ollut vähintään yhtä merkittävän kuin rahoitusmarkkinoilla. Kun nyt rahastojen arvo nousee osakekurssien noustessa, kaikki ovat tyytyväisiä rahastojen tuottoon, mutta kurssilaskun aikana alkaa keskustelu rahastojen purkamisesta.

Kun kerran on lähdetty sijoittamaan kansainvälisille rahoitusmarkkinoille, joissa riskit tuottoineen ja laskuineen ovat suuria, on takapuolen kestettävä merivettä. En siis kannata rahastojen purkamisia kesken kaiken. Ihmettelen silti, miksi 2000-luvun alkupuolella Espoolaiset päättäjät eivät päättäneet hankkia sähköyhtiön myyntivaroilla perinteistä espoolaista maata. Eipä tarvitsisi silloin olla niin huolissaan osakekurssien nousuista ja laskuista.