Olin vähän aikaa sitten tilaisuudessa, jossa esiteltiin innovatiivisia hankkeita sosiaali- ja terveydenhuollossa. Yhtenä esiintyjänä oli Laastari lähiklinikan toimitusjohtaja.
Hänen yrityksensä on ilman ajanvarausta toimiva sairaanhoitajan vastaanotto, joka toimii Keravalla marketin kyljessä. Ilman erilistä ajanvarausta asiakas voi astella hoitajan vastaanotolle ja saada apua äkillisiin tulehdussairauksiin. Siis vain tiettyihin tulehdussairauksiin, jotka ovat hoidettavissa ilman lääkärin tapaamista, sillä sellaista ei vastaanotolla ole. Lääkäri on kuulemma puhelimella tavoitettavissa. Yritystä esitellyt kaveri tuntui asiansa osaavalta ja liikeidea hyvältä. Mikäs tässä?
Minun mielestäni palvelu on täyttä rahastusta ja osoitus taas kerran siitä mihin suuntaan sosiaali- ja terveyspalvelumme ovat kehittymässä, ellei julkisia palveluita pistetä kuntoon. Asiakkaalle vastaanoton hinta (45 €) voi tuntua edulliselta, mutta se on aika paljon palvelusta ilman lääkärinvastaanottoa. Tasan tarkkaan kehitys johtaa siihen, että asiakkaalle tullaan lääkärinpalveluita tarvittaessa ehdottamaan jotain tiettyä yksityistä kumppania palvelun tarjoajaksi. Ja potilas maksaa, kun yhteyttä julkisiin terveyspalveluihin ei ole.
Kyseessä on ensimmäinen yksityinen terveyskioski Suomessa. Siis palvelu, jossa keskitytään vain muutamien palvelujen tuottamiseen tietylle rajatulle kohderyhmälle. Aukioloajat pidetään joustavina, jotta palvelujen piiriin saadaan paljon asiakkaita. Tämän takia sijainnin on oltava hyvä, keskittyen kauppakeskuksiin tai muihin paikkoihin, joissa liikkuu paljon ihmisiä. Tämäkin terveyspalvelumallin idea on tuotu sieltä missä markkinatalous ja terveyspalvelut on yhdistetty maailma parhaiten eli Yhdysvalloista. Siellä vastaavanlaisia kioskeja on tuhansia. Täytyisi vain muistaa se, että se mikä toimii jenkeissä, ei välttämättä istu Suomeen!
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto SITRA toi idean terveyskioskista Suomeen muutama vuosi sitten. Sitra on ottanut tehtäväkseen lisätä parempaa palvelua, valinnanvapautta ja vaikutusmahdollisuuksia suomalaisissa hyvinvointipalveluissa. Sitran selvitysten perusteella esimerkiksi Ylöjärven kunta käynnisti terveyskioskitoiminnan oman toimintanaan Elon kauppakeskuksessa Ylojärvellä kesällä 2009. Toiminta on käynnistynyt hyvin ja kunta sekä käyttäjät ovat olleet tyytyväisiä.
Julkisesti tuotettuna palveluna terveyskioskimalli voi olla toimiva ja hyvä malli tavoittaa kohtuukustannuksin laajoja kansanjoukkoja. Minäkin toivoisin että saisimme Espooseen muutamia kioskeja, jotta paine terveyskeskuksia kohti vähenisi.
Mutta terveyskioskin on oltava osa kunnan organisaatiota, jotta palvelulla edistetään kuntalaisten terveyttä ja tehdään ennaltaehkäisevää työtä. Muuten käy niin kun Laastari lähiklinikkatapauksessa: tarkoituksena on vain saada mahdollisimman asiakaskäyntejä potilaiden (tai heidän vakuutusyhtiöiden) maksamina, ilman yhteyttä kokonaisuuteen. Kansalaisten terveyspalveluista jo nykyisillään korkeat asiakasmaksut kasvatat ilman mainittavia terveysvaikutuksia.
Ja se ei ole kenenkään muun etu kuin terveyspalveluyrittäjän.
5 kommenttia:
Kävin Keravalla Laastarissa kun ei terveyskeskuspäivystykseen poskiontelokolotuksen takia päässyt (tai olis pitänyt jonottaa useita tunteja). Hoitaja tutki minun vaivani myös ultraäänellä ja sain lääkärin konsultaation jälkeen hoidon vaivalleni.
Olin tyytyväinen palveluun, kuntakin hyötyi kun päivystysjono ei kasvanut.
Tässä se vaikeus piileekiin. Kuluttaja ja asiakas, joka saa palvelusta apua, on tietenkin tyytyväinen palveluun. Asiakas ja firma hyötyvät.
Eikä markkinataloudessa voi estää sitä, että kun palvelulle on kysyntää, niin syntyy myös tarjontaa. Vaikeus on siinä, että uskon käyvän niin, ettei kukaan jaksa istua terveysasemien jonossa, jos itse maksamalla saa nopean palvelun. Vain ne joilla ei ole varaa korkeampiin maksuihin, käyttävät julkisia terveysasemia. Samalla luottamus ja halu rahoittaa julkisia terveysasemia heikkenee entisestään. Näin on jo osittain minusta käynyt.
Ylöjärvellä toimivan terveyskioskin idea perustuu siihen, että se on matalan kynnyksen paikka. Siellä mitataan verenpainetta, annetaan terveysneuvontaa ja jne. Se on ilmainen, eikä ole niin temppuperusteinen kuin Keravalla oleva terveyskioski.
Syviä huokauksia. Kyllä huomaa, että maailmaa katsellaan punaisten silmälasien läpi. Yksityinen paha, julkinen hyvä. Potilaan saamalla hyödyllä ei ole mitään väliä.
AA unohtaa mm. sujuvasti sen, että tässä ei ole kyseessä nollasummapeli, vaan uudella tekniikalla ja prosessilla vastataan paremmin tarpeeseen kuin vanhalla.
AA:n ajattelutavalla ajelisimme vieläkin hevosilla, kampaamot olisivat julkisia virastoja ja yksityinen saksenkäyttö olisi kiellettyä...
Hitusen vääristyneellä suurennuslasilla tätäkin asiaa nyt lähestytään. Laastarissa saa hoitajan sekä lääkärin palvelut sille käyntimaksulla, ainoana erona terveyskeskuksen lääkärikäyntiin on se, että sairaanhoitaja tutkii ja konsultoi lääkäriä joka määrää ne lääkkeet. Asiakas saa saman palvelun huomattavasti helpommalla kuin kitumalla tk:ssa, tämäkö on nyt sitten tuomittavaa rahastusta?
Ja unohtui edellisestä, että aarnion olisi syytä perehtyä terveyskioskin sekä laastarin konseptiin, jolloin näkisi mikä näiden kahden erona on. Terveyskioski on hampaaton terveysneuvontapiste, kun taas "temppuperustainen laastari" vo ihan pikeasti auttaa sitä asiakasta. Ei se tk-lääkäri ole niille vähävaraisillekaan ilmainen, mutta yhteiskunnalla kaksi kertaa kalliimpi kuin laastari.
Lähetä kommentti