Miksi olen ehdokkaana seurakuntavaaleissa 2010?

Olen ollut aina kirkon jäsen ja tulen luultavasti aina olemaan. Uskon kirkkoon enemmän kuin epäilen sitä.

Kirkko on tullut minulle tutuksi jo lapsuudesta, isäni toimi pappina Oulussa. Muistan seurakunnan jokaviikkoiset vanhustenkerhot, säännölliset myyjäiset, poikakerhot ja puuduttavan pitkät jumalanpalvelukset saarnoineen. Kirkon toiminta on minulle tuttua.

Minulle on kirkosta jäänyt pääosin lämpimiä muistoja: hyviä leirejä, isostoimintaa, oikean ja väärän pohdiskelemista ja ehkä jotain hengellistäkin. Toki olen kokenut myös ahdasmielisyyttä, liiallista synnintuntoa ja nurkkakuntaisuutta.

Nykyään edustan keskivertoseurakuntalaista. Käyn muutaman kerran vuodessa kirkossa. Tai ehkä olen hieman keskivertoa aktiivisempi seurakuntalainen, sillä lapseni osallistuvat seurakunnan kerhoihin ja pyrin itse seuraamaan aktiivisesti mitä Espoon tuomiokirkkoseurakunnassa tapahtuu.

Olen ehdolla seurakuntavaaleissa, koska haluan olla päättämässä asioista. Sama motivaatio mikä on ajanut minut kunnallispolitiikkaan, ajaa minua seurakuntavaaleihin. Haluan vaikuttaa siihen millaiseksi Espoon tuomiokirkkoseurakunta tulevaisuudessa kehittyy.

Evankelisluterilainen kirkkomme on kansankirkko ja sellaisena haluan sen säilyttää. Kirkko kuuluu kaikille, niin rikkaalle kuin köyhälle,sairaalle tai terveelle. Tosiuskovalle ja vähän maallistuneemmallekin. Sinulle ja minulle.

Olen uudistusmielinen ehdokas. Viimeaikojen keskustelu kirkosta ja sen asemasta osoittavat, että meitä uudistusmielisiä tarvitaan kirkon päättäjien joukossa.

Vaalikonevastaukseni