Espoon väestömäärän ennustetaan olevan yli 350 000 asukasta tämän vuosikymmenen lopulla, siis noin 40 000 enemmän kuin vuoden 2023 lopulla. Väestönkasvusta vähintään tuhansia osuu Keski-Espoon alueelle, millaiseksi alueemme kehittyy tällä vuosikymmenellä?
Kaupunkiradan ja joukkoliikenneterminaalin rakentaminen
Kaupunkikehityksessä ei ehdi tapahtua paljoakaan vajaassa vuosikymmenessä. Aikaisempien vuosikymmenten suunnitelmat realisoituvat nyt. Tällä hetkellä suurin Keski-Espoon kehitykseen vaikuttava asia on kaupunkiradan rakentaminen välille Leppävaara-Kauklahti. Joudumme muutaman vuoden kärsimään junaliikenteen katkoista ja rakennustöiden haitoista, mutta kaupunkiradan myötä lähijunaliikenteen kapasiteetti kasvaa ja junia kulkee tiheämmällä aikavälillä. Ilman kaupunkirataa lähijunien kuljetuskapasiteetti loppuisi ensi vuosikymmenellä. Kaupunkiradan myötä myös asukasmäärä lisääntyy erityisesti Keran ja Kauklahden alueille, mikä heijastuu Keski-Espoon kehitykseen. Uskon kaupunkiradan tuovan kehitystä kuitenkin koko radan varrelle.
Asukasmäärän kasvu lisännee tarvetta palveluille ja liikenteellisenä solmukohtana Keski-Espoo ja erityisesti Espoon keskus voi niitä tarjota. Suunniteltu Espoontorin laajennus ja joukkoliikenneterminaari Espoon aseman yhteyteen ovat tärkeitä hankkeita alueen kehittymiselle, ja niitä koskeva asemakaavan muutosehdotus on ollut tänä vuonna nähtävillä ja on tulossa kaupunkisuunnittelulautakunnan päätettäväksi toivottavasti piakkoin. Jos asemakaava hyväksytään edellytykset Espoontorin laajentumiselle ovat kaavan puolesta valmiit. Sen jälkeen tarvitaan kiinteistön omistajan päätös investoinnin aloittamisesta.
Virastotaloalue ja espoolaistentalo
Radan pohjoispuoli, jo puretun Espoon kaupungintalon ympäristö, kaipaa varmasti kaikkien mielestä kehittymistä. Suunnitelmissa on, että Espoon keskuksen entinen virastotaloalue uudistuu, kun paikalle nousee uusi Espoolaistentalo sekä uutta asuinrakentamista. Alueen asemakaavaehdotus ei vain ole vielä ollut kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä, toivottavasti se etenee sinne piakkoin kaupungin virkamiesten valmistelusta.
Espoolaistentalosta järjestettiin arkkitehtikilpailu, jonka voitti Kohtaamisia- niminen ehdotus. Edessä on vielä kova poliittinen kiista siitä, tuleeko taloa ja millaisena. Espoon keskuksessa on käynyt jo useita kertoja siten, että arkkitehti- tai suunnittelukilpailun tulokset on unohdettu hiljaisuudessa ja tilalle on tullut jotain muuta. Toivottavasti Espoolaistentalon kohdalla käy toisin ja saamme Espoon keskukseen toiminnallisesti ja arkkitehtuurisesti hienon talon.
Keski-Espoon asuinalueista ja kaavoituksesta
Keski-Espoon on alueena melko vanha, eikä laajoja uusia asuinalueita ei alueelle mahdu. Kyse on pikimminkin täydennysrakentamisesta ja vanhojen rakennusten purkamisen myötä syntyvästä uudisrakentamisesta. Muutama vuosi sitten toteutettu Suvelan hanke on tästä esimerkki, ja suunnitteilla on vastaavaa, tosin pienemmässä mittakaavassa, Kirkkojärjen alueelle. Myös kaupunginkallionrinteen asemakaavan mahdollinen muutos, jossa Espoon keskuksen aseman pohjoispuolen tuntumassa sijaitsevaa aluetta suunnitellaan asuinalueeksi, on tällainen hanke. Tämä suunnitelma ei ole kuitenkaan vielä edennyt kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn.
Se, ettei alueelle ole suunnitteilla paljoa kaavamuutoksia, on toisaalta kehittymisen kannalta huonoa asia. On riski, että Keski-Espoo jää unohduksiin Kauklahden ja Keran uudistuessa ja kasvaessa. Espoon uuden yleiskaavan 2060 hyväksyminen olisikin tärkeää erityisesti Espoon keskuksen kannalta, sillä yleiskaavaluonnoksessa nostettiin erityisesti esille Espoon keskuksen profiilin nostaminen, ja monet kaavahankkeet odottavat nyt ensin yleiskaavan valmistumista. Konkreettinen esimerkki on Sokinsuon ostarin ympäristö, jonka kaavavalmistelu odottaa yleiskaavan valmistumista. Sillä välin ostari rapistuu entisestään.
Espoon yleiskaava 2060 on tärkeä Keski-Espoon kannalta, koska siinä linjataan esimerkiksi se, tavoitellaanko tulevaisuudessa uusia raideyhteyksiä Espoon keskuksesta etelään kohti Matinkylää tai kaakkoon kohti Suurpellon kautta Tapiolaan. Oma poliittinen näkemykseni on, että lisäraideyhteydet ovat välttämättömiä Keski-Espoon tulevaisuudelle ja niille pitää yleiskaavassa varata paikkansa. Vuosikymmeniä suunnitellun Espoonväylän tulevaisuus on vielä hämärän peitossa, sillä väylän keskiosan kaavaluonnosta Hösmärintieltä etelään päin, ei ole kaupunkisuunnittelulautakunta päässyt käsittelemään. Tämä on luultavasti seuraavan valtuustokauden asia.
Koulurakentaminen on ollut voimakasta alueellamme viimeiset 20 vuotta. Valtaosa ala- tai yläkouluista on joko uusia tai peruskorjattuja, lukiorakennus oli uudisrakennus ja ammatillinen oppilaitos on laajentanut tilojaan. Nyt on alkanut Sunan alakoulun peruskorjaus- ja laajennus ja lähitulevaisuudessa on edessä ainakin Saarnilaakson yläkoulun ja Saarniraivion alakoulun peruskorjaukset.
Kaiken kaikkiaan Keski-Espoossa tapahtuu kehitystä, mutta jos alueen halutaan nousevan muiden Espoon aluekeskusten rinnalle, pitää tapahtua enemmän ja nopeammin.
Antti Aarnio
kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen (sd)
Espoo
