Tapiolan teatteri etenee, Haukilahden ostari katoaa ja Soukanniemi rakentuu - asemakaavamuutoksia kaupsun kokouksessa 27.11.2024

 Vuoden toiseksi viimeinen kaupunkisuunnittelulautakunnan kokous pidettiin 27.11.2024. Toimin nyt lautakunnan varapuheenjohtajana, kun valtuusto valitsi minut tehtävään valtuustokauden loppuun saakka, käytännössä kesäkuuhun 2025 saakka. Kiitän luottamuksesta!

Lautakunnan esityslistalla oli useampia asioita, mutta kolme erityistä kiinnostusta herättävää: 

Haukilahden keskusta, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, alue 230970, 14. kaupunginosa Haukilahti (Kv-asia)

Asemakaavassa on kyse Haukilahden ostarin alueesta. Kiinteistönomistajat haluavat purkaa ränsistyneen ostarin ja saada tilalle asuinkerrostaloja ja liiketiloja. Sama kehitys on tapahtumassa lähes jokaisen vanhan ostarin kohdalla pks-seudulla. 

Kaavasta on tullut poikkeuksellisen paljon palautetta haukilahtelaisilta. Ehkä enemmistö heistä hyväksyy sinänsä ostarin korvaamisen uusilla taloilla, mutta talojen korkeuksia on pidetty liian korkeina. 

Kokouksessa äänestettiin pariin otteeseen asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi, mutta enemmistö (minä mukaan lukien) halusi kaavaehdotuksen eteenpäin. 

Teimme kuitenkin yhden muutoksen asemakaavaan. Puheenjohtaja Särkijärvi teki esityksen, että "Muutetaan asemakaavaehdotuksessa olevat kolme merkintää "VI" merkinnöiksi "V". Perustelu: Lähin itäpuolella oleva rakennus on viisikerroksinen, jolloin uudisrakennus ei nousisi sitä korkeammaksi."

Ajattelin, että lautakunnan voisi olla hyvä saada asiasta yksimielinen päätös, joka huomioisi asukkailta saadun palautteen, mutta mahdollistaisi myös alueen kehittymisen eteenpäin. Puhuin sen (kompromissin) puolesta, että hyväksyisimme yksimielisesti puheenjohtajan esityksen. Näin lautakunta lopulta päättikin. 

Kulttuuriaukio, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, alue 210314, 12. kaupunginosa Tapiola (Kh-Kv-asia)

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on kehittää Tapiolan Kulttuuriaukion ympäristöä monimuotoiseksi kulttuurin, palvelujen ja liike-elämän kokonaisuudeksi, johon tulee myös jonkin verran asumista. Kulttuurikeskusta laajennetaan uudella esityssalilla, joka tulee pääosin Espoon kaupunginteatterin käyttöön. Kulttuuriaukio muutetaan viihtyisäksi monitoimiaukioksi.

Tästä käytiin jonkin verran keskustelua lautakunnassa, mutta pääsääntöisesti ehdotukseen oltiin tyytyväisiä ja lautakunta hyväksyi ehdotuksen ilman äänestystä. 

Soukanniemi, asemakaavaehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 §), alue 412900, 33. kaupunginosa Soukka

Kuusi vuotta sitten lautakunta hylkäsi asemakaavaehdotuksen, mutta kaupunginhallitus ei hylännyt ehdotusta, vaan palautti sen uudelleen valmisteltavaksi tietyin ehdoin. Hiljaiselon jälkeen kaava nostettiin poliittisella päätöksellä virkamiesvalmisteluuun ja nyt kaavaehdotus tuotiin ensimmäistä kertaa lautakuntaan. 

Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa Soukanniemen pientaloalueen täydennysrakentaminen huomioiden alueen luonnon ja kulttuuriympäristön arvot. Asemakaava mahdollistaa uudisrakentamista yhteensä noin 37 500 k-m², josta noin 35 000 k-m² on asumista. Kaava-alueen laskennallinen asukasluku kasvaa noin 700 asukkaalla (1 asukas/50 k-m²). Asemakaavassa on osoitettu yhteensä 240 asuntoa.

Aluehan on hieno ja on mielestäni viimeisiä Espoon vähemmän rakennettuja ranta-alueita, lisäksi siellä on vielä vanhaa huvila-asutusta. Ainakin minua huolettaa alueen tulevaisuus ja kannatin kokouksessa vihreiden Risto Nevanlinnnan muutosesitystä, jossa muutaman kiinteistön kaavamerkintä olisi muutettu virkistyskäyttöön tarkoitetuksi VL-merkinnäksi. Tämä ei enemmistölle käynyt. Lopulta kaava hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti. 

Loput päätösasioista löytyvät täältä 

Paloasemasta panimo - kaupsun esityslista 12.11.

Ke 12.11.2024 on jälleen kaupunkisuunnittelulautakunnan kokous. Esityslistalla:

Espoon viherkerrointyökalun käyttöönotto ja tavoitetasot, pöydälle 30.10.2024

Espoon viherkerrointyökalulla pyritään ohjaamaan tonttien ja korttelialueiden suunnittelua kohti kestävämpiä ja vehreämpiä ratkaisuja. Tämä jäi pöydälle, puheenjohtajalla on vahvat mielipiteet tietyistä työkaluun liittyvistä asioista, katsotaan miten käy.

Metsätonttu, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, alue 210808, 15. kaupunginosa Niittykumpu (Kh-asia)

Urheilupuiston metroasemaa vastapäätä on 1970- ja 80-luvuilla rakennettu matalien kerrostalojen alue. Omistajat haluavat purkaa talot ja rakentaa tilalle uutta. Purkavaa täydennysrakentamista. Lähtökohtaisesti kannatettava, mutta kokouksessa varmaan syntyy keskustelua.

Komeetanristi, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 §), alue 322026, 22. kaupunginosa Olari

Olarin Prisman takana oleva parkkihalli + liiketilat ovat vajaakäytössä ja isoa remonttia vaille. Tilalle halutaan asuntoja ja hieman liiketilaa. Rakennusten korkeudet ovat herättäneet keskustelua, niitä on hieman madallettu.

Niittykummun paloasema, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 §), alue 212221, 15. kaupunginosa Niittykumpu

Niittykummun paloaseman asemakaavan muutosehdotus; Olarin panimo asettumassa palokunnan tilalle. Paloasema on rakennettu 1991 ja se on kuulemma yksi modernin teollisuusarkkitehtuurin merkkiteoksia.

Ohessa havainnekuva:

Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä:

Nupurinkallioon valmistellaan uutta asemakaava - kaupsun kokous 30.10.

 Kokouksen aluksi lautakunnalle selostettiin Koukkuniemessä olevan tontin kaavoitustilannetta. Lähellä Matinkylän rantaa on kaupungin omistama tontti, jossa on nyt vajaakäytössä oleva pysäköintialue. Jo reilut kahdeksan vuotta sitten maanomistaja (kaupunki) on hakenut asemakaavan muutosta alueelle, tavoitteena asuinrakentaminen. Vuosien varrella suunnitteluvarausta on uusittu muutamaan kertaan. 

 Paikka on haastava, suomaastoinen alue vanhan täyttömäen eteläpuolella, mikä edellyttää normaalista poikkevaa perustusrakentamista. Lautakunnalta haettiin mielipiteitä suunnitelmaluonnoksista ja jatkotoimenpiteistä.  Puheenvuoroja käyttäneiden mielestä suunnitelmat ovat etenemiskelpoisia. 

Päätösasioina

§ 141
Niittysillankäytävä, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, alue 212222, 15. kaupunginosa Niittykumpu (Kh-asia)

Tässä on kyse Aarne Ervin suunnitteleman, ja vuonna 1971 valmistuneen rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksesta. Entisestä vakuutusyhtiön talosta tulee (on tullut jo) esim. sote-palveluja tarjoaja talo. 

§ 142
Nupurinkallio, asemakaava, kaavan lähtökohdat ja tavoitteet, alue 641500, 71. kaupunginosa Gumböle, 72. kaupunginosa Karhusuo, 74. kaupunginosa Nupuri ja 75. kaupunginosa Kolmperä

Nupurinkallion asemakaavan tavoitteena on täydentää olevaa pientaloaluetta. Nupurinkallion alueesta tavoitellaan kaupunkikuvallisesti vaihtelevaa, viihtyisää ja luonnonläheistä. Lautakunta hyväksyi lähtökohdat yksimielisesti, nyt varsinainen kaavoitustyö käynnistyy. Tavoitteena on, että kaavaehdotus on lautakunnan käsittelyssä vuonna 2026.

§ 143
Espoon viherkerrointyökalun käyttöönotto ja tavoitetasot

Tämä jäi pöydälle seuraavaan kokoukseen.

§ 144
Rakennuskiellon jatkaminen Tiistinniityssä rakennuskieltoalueella 121
§ 145
Rakennuskiellon jatkaminen Kolmperässä rakennuskieltoalueella 81a

Näissä päätöksissä rakennuskieltoa jatkettiin, koska asemakaavoitus alueilla on kesken. 

Nygrannas etenee ja Täffan talo suojellaan - kaupsun kokous 16.10.

Infoasioina saimme katsauksen Suurpellon tilanteesta. Alkuvuodesta, kaavoitusohjelman päätöksenteon yhteydessä, lautakunta päätti, että lautakunnalle valmistellaan katsaus Suurpellon nykytilanteesta ja tulevista suunnitelmista. 

Suurpelto kärsii siitä, että aluetta kaavoitetaan ja rakennetaan vaiheittain. Tyhjät tontit ja osittain rakennetut kadut vaikuttavat keskeneräisyyden tunteeseen. Kaupungilla on sinällään ihan hyviä suunnitelmia alueen kehittämiseksi ja muutamat pitkään hiljaiseloa olleet rakennushankkeet ovat hiljalleen edistymässä. Rakentaminen on siirtymässä alueen pohjoisosiin, jonne on rakennettu jo tiestöä valmiiksi. Yleisenä tavoitteena on omistusasumisen määrän lisääminen, mutta se ei ole mielestäni aivan yksinkertaista. Ainakaan kaupsu ei voi määritellä tätä asemakaavoissa. 

Joukkoliikenneyhteyksien kehittäminen, erityisesti raitiovaunuyhteyden Matinkylä-Suurpelto-Leppävaara (jota on kaavailtu eri suunnitelmissa), on suunnitelmissa/toiveissa. Sitä alue mielestäni kaipaakin. 

Suurpellosta kaavailtiin alkujaan noin 15 000 ihmisen asuinaluetta, nyt asukasmäärä taitaa olla 6 000 verran. Muistaakseni mainitttin, että noin 9000 asukasta on realistinen tavoite lopulliseksi asukasmääräksi. 

Varsinaisina päätösasioina olivat:

Vermonpolku, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 §), alue 113906, 51. kaupunginosa Leppävaara, pöydälle 2.10.2024

Tässä on kyse Mäkkylän aseman lähellä olevasta Espoon asuntojen tontista, jolla sijaitsee 80-luvulla rakennettuja asuntoja. EA haluaa purkaa rakennukset, lisätä hieman rakennusoikeutta ja rakentaa uusia.  EA:n toimari ja asiantuntija latelivat sellaiset madonluvut esityksessään, että lautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. 

Nygrannas, asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen uudelleen nähtäville (MRA 32 §), alue 241700, 26. kaupunginosa Mankkaa, pöydälle 2.10.2024

Pitkään suunniteltu ehdotus, joka jo kertaalleen oli nähtävillä, palautui lautakuntaan, kun liito-oravien reiteille piti jättää enemmän tilaa. 

Ehdotus mahdollistaa pientalojen ja matalien kerrostalojen rakentamisen Kehä II varteen, Suurpeltoa vastapäätä. Vanha pientaloalue, jossa on metsäisiä selänteitä. Niitä pyritään säilyttämään mahdollisimman paljon, mutta on selvää, että metsäistä luontoa jää rakentamisen alle. 

Vihreät olisivat halunneet palauttaa ehdotuksen, mutta enemmistö, demarit mukaan lukien, hyväksyi ehdotuksen nähtäville. 

Teknologföreningen, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen uudelleen nähtäville (MRA 32 §), alue 220212, 10. kaupunginosa Otaniemi

Arkkitehtuurisesti erikoinen Täffänin talo suojellaan ja mahdollistetaan täydennysrakentaminen opiskelija-asunnoilla (tällä pyritään rahoittamaan talon peruskorjaus). Eteenpäin meni. 

Trastmossanpiha, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 §), alue 141108, 60. kaupunginosa Laaksolahti

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa pientalorakentaminen Rastasniityntien yhteyteen siten, että suunnittelualueen pohjoisosassa olemassa oleva rakennusala ja -oikeus säilyvät ennallaan.  Mutinoitta eteenpäin. 

Tämän lisäksi vahvistettiin ensi vuoden kokousaikataulu. 

Pöydälle jäivät sekä Nygrannas että Vermonpolku

 Kaupsu kokousti jälleen ke 2.10.2024.  Kokous alkoi surumielellä, lautakuntatoverini Liisa Kivekäs menehtyi reilu viikko sitten.  Puheenjohtaja Jouni Särkijärvi puhui kauniisti Liisasta ja pidimme hiljaisen hetken hänen muistokseen.  Liisa oli arvostettu toimija yli puoluerajojen, arvostin itsekin häntä suuresti. Tutustuin Liisaan jo reilut kaksikymmentä vuotta sitten ja hänen kanssaan oli aina mukava tehdä politiikkaa. 

Keskusteluasiana Niittykumpu 

Kävimme ennen varsinaisia päätösasioita keskustelua Niittykummun alueen viimeisestä ns. rakentamattomasta alueesta, Kotitontuntien ja Riihitontuntien kulmasta. Siellä sijaitsee kaksi autoliikkeiden rakennusta, kun muualla metroaseman läheisyydessä tontit on jo rakennettu/rakenteilla. Kaupunginhallitus asetti tämän viimeisen alueen uudelleen kaavoitukselle tiettyjä reunaehtoja muutama vuosi sitten ja nyt maanomistajat ovat hahmotelleet luonnosta, jonka pohjalta kaavoitustyötä olisi ollut tarkoitus jatkaa. 

Virkamiesten näkemyksen mukaan ehdotus ei kuitenkaan vastaa tavoitteita ja on liian tehokas tuolle alueelle. Lautakunnan enemmistö oli samaa mieltä ja evästi virkamiehiä, että tämän esityksen pohjalta ei voida jatkaa. Maanomistajien ehdotus oli heidän mukaansa ns. ota tai jätä- ehdotus, jokainen ymmärtää ettei sellainen toimintatapa ole erityisen järkevä kuntapolitiikassa. 
Nyt luultavimmin alueen kaavoitus viivästyy muutamalla vuodella, ellei maanomistajat ymmärrä muuttaa ehdotusta. 

Varsinaiset päätosasiat

Nygrannas, asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen uudelleen nähtäville (MRA 32 §), alue 241700, 26. kaupunginosa Mankkaa

Alue sijaitsee Kehä II:sen toisella puolella, Suurpeltoa vastapäätä. Alueen kaavavalmistelua on tehty jo parikymmentä vuotta. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 16.3.2022 asemakaava ehdotuksen nähtäville muutoksin äänestyksen jälkeen. Asemakaavaehdotukseen on kaavaehdotuksesta saadun palautteen ja tehtyjen lisäselvitysten jälkeen tehty olennaisia muutoksia ja se on tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.  Esimerkiksi liito-oravien liikkumisreittien takia aiemmin hyväksyttyä ehdotusta muutettiin. 

Tässä ehdotuksessa on kaksi asiaa, jotka keskusteluttaa. Kuinka suuri osa Taavinkylän koulun eteläpuolella olevasta metsiköstä säilytetään ja kaavoitetaanko Kehä II-varteen nelikerroksia kerrostaloja (muuten alue on pientatalovaltainen). Erityisesti vihreille molemmat asiat ovat hankalia, demarit ovat tähän asti kannattaneet ehdotusta. 

Asia jäi pöydälle seuraavaan kokoukseen.

Vermonpolku, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 §), alue 113906, 51. kaupunginosa Leppävaara
 
Kyseessä on Espoon Asunnot Oy:n tontti, jolle haetaan kaavamuutoksen avulla lisää rakennusoikeutta. Tässä ei sinänsä ole mitään erikoista, mutta minun lisäkseni muitakin lautakunnan jäseniä ihmetyttää se, miksi Espoon asunnot haluaa purkaa 1985 rakennetut kiinteistöt ja rakentaa uutta tilalle. Olemme lautakunnassa vuosien varrella purkamisvimmaa joka Espoossa tuntuu vallitsevan ja päätimme tässä asiassa pyytää Espoon asuntojen edustajan seuraavaan kokoukseen selittelemään asiaa. Meille esitetyt laskelmat vaikuttavat vähän tarkoituksenhakuisilta. 

Kehitystä vai ei Keski-Espoossa? Kirjoitukseni Keski-Espoon sanomissa 3/2024

Espoon väestömäärän ennustetaan olevan yli 350 000 asukasta tämän vuosikymmenen lopulla, siis noin 40 000 enemmän kuin vuoden 2023 lopulla. Väestönkasvusta vähintään tuhansia osuu Keski-Espoon alueelle, millaiseksi alueemme kehittyy tällä vuosikymmenellä?

Kaupunkiradan ja joukkoliikenneterminaalin rakentaminen

Kaupunkikehityksessä ei ehdi tapahtua paljoakaan vajaassa vuosikymmenessä. Aikaisempien vuosikymmenten suunnitelmat realisoituvat nyt. Tällä hetkellä suurin Keski-Espoon kehitykseen vaikuttava asia on kaupunkiradan rakentaminen välille Leppävaara-Kauklahti. Joudumme muutaman vuoden kärsimään junaliikenteen katkoista ja rakennustöiden haitoista, mutta kaupunkiradan myötä lähijunaliikenteen kapasiteetti kasvaa ja junia kulkee tiheämmällä aikavälillä. Ilman kaupunkirataa lähijunien kuljetuskapasiteetti loppuisi ensi vuosikymmenellä. Kaupunkiradan myötä myös asukasmäärä lisääntyy erityisesti Keran ja Kauklahden alueille, mikä heijastuu Keski-Espoon kehitykseen. Uskon kaupunkiradan tuovan kehitystä kuitenkin koko radan varrelle.

Asukasmäärän kasvu lisännee tarvetta palveluille ja liikenteellisenä solmukohtana Keski-Espoo ja erityisesti Espoon keskus voi niitä tarjota. Suunniteltu Espoontorin laajennus ja joukkoliikenneterminaari Espoon aseman yhteyteen ovat tärkeitä hankkeita alueen kehittymiselle, ja niitä koskeva asemakaavan muutosehdotus on ollut tänä vuonna nähtävillä ja on tulossa kaupunkisuunnittelulautakunnan päätettäväksi toivottavasti piakkoin. Jos asemakaava hyväksytään edellytykset Espoontorin laajentumiselle ovat kaavan puolesta valmiit.  Sen jälkeen tarvitaan kiinteistön omistajan päätös investoinnin aloittamisesta.

Virastotaloalue ja espoolaistentalo

Radan pohjoispuoli, jo puretun Espoon kaupungintalon ympäristö, kaipaa varmasti kaikkien mielestä kehittymistä. Suunnitelmissa on, että Espoon keskuksen entinen virastotaloalue uudistuu, kun paikalle nousee uusi Espoolaistentalo sekä uutta asuinrakentamista. Alueen asemakaavaehdotus ei vain ole vielä ollut kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä, toivottavasti se etenee sinne piakkoin kaupungin virkamiesten valmistelusta.

Espoolaistentalosta järjestettiin arkkitehtikilpailu, jonka voitti Kohtaamisia- niminen ehdotus. Edessä on vielä kova poliittinen kiista siitä, tuleeko taloa ja millaisena. Espoon keskuksessa on käynyt jo useita kertoja siten, että arkkitehti- tai suunnittelukilpailun tulokset on unohdettu hiljaisuudessa ja tilalle on tullut jotain muuta. Toivottavasti Espoolaistentalon kohdalla käy toisin ja saamme Espoon keskukseen toiminnallisesti ja arkkitehtuurisesti hienon talon.

Keski-Espoon asuinalueista ja kaavoituksesta

Keski-Espoon on alueena melko vanha, eikä laajoja uusia asuinalueita ei alueelle mahdu. Kyse on pikimminkin täydennysrakentamisesta ja vanhojen rakennusten purkamisen myötä syntyvästä uudisrakentamisesta. Muutama vuosi sitten toteutettu Suvelan hanke on tästä esimerkki, ja suunnitteilla on vastaavaa, tosin pienemmässä mittakaavassa, Kirkkojärjen alueelle. Myös kaupunginkallionrinteen asemakaavan mahdollinen muutos, jossa Espoon keskuksen aseman pohjoispuolen tuntumassa sijaitsevaa aluetta suunnitellaan asuinalueeksi, on tällainen hanke. Tämä suunnitelma ei ole kuitenkaan vielä edennyt kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn.

Se, ettei alueelle ole suunnitteilla paljoa kaavamuutoksia, on toisaalta kehittymisen kannalta huonoa asia. On riski, että Keski-Espoo jää unohduksiin Kauklahden ja Keran uudistuessa ja kasvaessa.  Espoon uuden yleiskaavan 2060 hyväksyminen olisikin tärkeää erityisesti Espoon keskuksen kannalta, sillä yleiskaavaluonnoksessa nostettiin erityisesti esille Espoon keskuksen profiilin nostaminen, ja monet kaavahankkeet odottavat nyt ensin yleiskaavan valmistumista. Konkreettinen esimerkki on Sokinsuon ostarin ympäristö, jonka kaavavalmistelu odottaa yleiskaavan valmistumista. Sillä välin ostari rapistuu entisestään.

Espoon yleiskaava 2060 on tärkeä Keski-Espoon kannalta, koska siinä linjataan esimerkiksi se, tavoitellaanko tulevaisuudessa uusia raideyhteyksiä Espoon keskuksesta etelään kohti Matinkylää tai kaakkoon kohti Suurpellon kautta Tapiolaan. Oma poliittinen näkemykseni on, että lisäraideyhteydet ovat välttämättömiä Keski-Espoon tulevaisuudelle ja niille pitää yleiskaavassa varata paikkansa.  Vuosikymmeniä suunnitellun Espoonväylän tulevaisuus on vielä hämärän peitossa, sillä väylän keskiosan kaavaluonnosta Hösmärintieltä etelään päin, ei ole kaupunkisuunnittelulautakunta päässyt käsittelemään.  Tämä on luultavasti seuraavan valtuustokauden asia.

Koulurakentaminen on ollut voimakasta alueellamme viimeiset 20 vuotta. Valtaosa ala- tai yläkouluista on joko uusia tai peruskorjattuja, lukiorakennus oli uudisrakennus ja ammatillinen oppilaitos on laajentanut tilojaan. Nyt on alkanut Sunan alakoulun peruskorjaus- ja laajennus ja lähitulevaisuudessa on edessä ainakin Saarnilaakson yläkoulun ja Saarniraivion alakoulun peruskorjaukset.
Kaiken kaikkiaan Keski-Espoossa tapahtuu kehitystä, mutta jos alueen halutaan nousevan muiden Espoon aluekeskusten rinnalle, pitää tapahtua enemmän ja nopeammin.
 
Antti Aarnio
kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen (sd)
Espoo

Hakkuulupa Espoon keskuspuistoon ja ilmanvaihtokone Tapiolan Pohjantorille?

Kaupunkisuunnittelulautakunta kokousti keskiviikkona 24.4. ja ennakko arvailujen mukaisesti erityisesti kaksi asiaa keskustelutti. Nimittäin maisematyölupapäätös keskuspuistossa sijaitsevalle kiinteistölle ja ehdotus Pohjantorin asemakaavan muuttamiseksi. 

Maisematyölupapäätös 2024-23 Espoon kaupungin 21. kaupunginosassa (Henttaa) Kokinkylän kylässä kiinteistölle RNro 1:170, osoite Olarinniityntie 5 (Keskuspuisto), pöydälle 10.4.2024

Espoon keskuspuiston maita omistavat myös yksityiset maanomistajat, ja erästä omistajajoukkoa edustava Metsänhoitoyhdistys on hakenut maisematyölupapäätöstä metsänhoidollisia toimenpiteitä varten omistamalleen kiinteistölle, jonka kokonaissuuruus on reilut 35 hehtaaria (karttakuviossa katkoviivalla merkitty alue).  Varsinaiset toimenpiteet kohdistuvat reilun kuuden hehtaarin alueelle, alueen itäreunaan. 

Toimenpiteet ovat erilaisia tällä kuuden hehtaarin alueella, osassa kohtaa tehdään ensiharvennusta, jossain poimintaharvennusta ja yhdessä 0,9 hehtaarin (siis noin 90 m x 100 m  alueella) on suunniteltu tehtävän avohakkuu/ lehtipuut ja männyt säästetään.  Suunnitelmat ovat tarkkoja ja alueen luontoarvot on selvitetty tarkasti. 

Avohakkuu on jo terminä sellainen, että se herättää intohimoja, varsinkin jos sellaista aiotaan tehtävän Suomen toiseksi suurimman kaupungin keskuspuistossa. Nyt ei olla missään backskogan av Pedersöre - tyylisessä paikassa. 

Koska alue on voimassa olevassa yleiskaavassa merkitty virkistysalueeksi, maanomistajan on haettava työlle maisematyölupaa. 

Lautakunta myöntää tai hylkää luvan.  Maisematyölupaa arvioidaan vain sen kannalta, vaikeuttaako toimenpide alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen taikka turmeleeko, se kaupunki- tai maisemakuvaa.  Päätökseen voi liittää tarpeellisia lupamääräyksiä.

Kokouksessa kävi ilmi, että maanomistajalla on aika vahva oikeus suorittaa metsänhoidollisia toimenpiteitä omistamallaan kiinteistöllä.  Lautakunnalle esitettiin päätösehdotukseksi, että lupa myönnetään, koska "Näin toteutettuna esitetyt hakkuut eivät vaikeuta alueen käyttämistä asema- tai yleiskaavassa varattuun tarkoitukseen eivätkä hakkuut turmele kaupunki- tai maisemakuvaa". Se, että pieni alue avohakataan/ lehtipuut ja männyt säästetään, ei ole sellainen pysyvä kaupunki- tai maisemakuvaa turmeleva toimenpide. 

Lautakunnassa kuitenkin äänestettiin erilaisten vaihtoehtojen väliltä. Puheenjohtajan ehdotus, jota itsekin kannatin, tuli enemmistön kannaksi. Lupa myönnettiin, mutta sille asetettiin hieman tarkennuksia. Kiistanalaisen kohdan (kuvio 14) osalta päätettiin, että  Asemakaava-alueen rajaa vastaan tulee jättää vähintään 25 metriä leveä puustoinen kaistale, jolta poistetaan vain vaaralliset ja huonokuntoiset puut. 

Pohjantorin osalta kyse on vanhan liikekeskuksen uudistamisesta, jota varten kiinteistönomistaja on hakenut asemaakan muutosta. Ja kun Tapiolassa ollaan, jokainen asemakaavan muutos on erityisen suurennuslasin (ja julkisen huomion alla). 

Lautakunnalle esitelty ehdotus vaikutti muuten hyvältä, mutta rakennuksen korkeus, tai oikeastaan katolle suunniteltu ilmanvaihtokone keskustelutti. Tuleeko siitä liian hallitseva? Voidaanko ilmanvaihtokone sijoittaa rakennuksen sisälle? Tällaiset keskustelut ovat hankalia lautakunnan jäsenen näkökulmasta, koska mielipiteitä toteutustavasta lautakunnan jäsenillä löytyy, mutta tietoa kustannuksista ja realistisista toteutusmahdollisuuksista ei välttämättä. 

Lautakunta päätti lopulta palauttaa ehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi siten, että rakennuksen nykyinen luonne säilyy. Lisäksi selvitetään ratkaisua, jossa ilmanvaihdon konehuone sijoitetaan maantasoon tai kellariin. 

Muut asiat menivät esityslistan mukaisesti, mutta Laakakivi-Laajalahti asemakaavan muutosehdotus jätettiin kokouksessa pöydälle.