Lisää liikettä - lisää ulkoilua

Espoossa on erittäin hyvät ulkoilumahdollisuudet. Meillä on Nuuksion kansallispuisto, Espoon keskupuisto, rantaraitti ja saaristo, muun muassa. 

Itselleni ulkoilu on tärkeä osa elämää. Olen myös Suomen Ladun jäsen, joka julkaisi omat vaalitavoitteensa. Ne ovat minusta erittäin hyviä, kannatan niitä täysin, joten osa niistä on koottu kuvaan. 

 Lisää liikettä - lisää ulkoilua.

Ehdokas numero 439

Espoon keskuksen virastopiha - milloin eroon tyhjästä alueesta?

Paraatipaikalla, Espoon aseman vierellä, sijaitsee tyhjä alue, jonka rakentumista odotellaan. Alue sijaitsee alla olevassa kuvassa ympyröidyllä kohdassa. Siinä on sijainnut kaupungin virastotaloja, jotka on yksi kerrallaan purettu uusien suunnitelmien tieltä. 

Alueelle kaavaillaan ns. espoolaisten taloa, josta järjestettiin pari vuotta sitten arkkitehtuurikilpailu, jonka voitti Kohtaamisia niminen ehdotus.  

Espoolaisten talon, ja alueen muu rakentuminen, edellyttää asemakaavan muuttamista ja kaupunkisuunnittelulautakunnalle esiteltiin suunnitelmia 15.1.2025. Alueelle tulisi asuinrakennuksia, liike- ja toimistotiloja, julkisia palveluja ja  uusi pysäköintalo vanhan tilalle. Tuomiokirkon kulttuuriympäristö tuotaisiin lähemmäs keskustaa erityisen Tuomiokirkon raitin avulla. 

Minusta suunnitelmat vaikuttivat erinomaisilta. Alla olevassa kuvassa on esitelty keskeisimpiä kohtia.

Ehdotukseen saattaa kuitenkin liittyä ongelmia. Kannatan ilman muuta arkkitehtuurikilpailun voittaneen upean rakennuksen toteuttamista, Espoon keskus tarvitsee sitä.  Yllä oleva kaavaehdotus rakentuu täysin espoolaisten talon varaan, suunnittelu on tehty arkkitehtuurikilpailun voittaneen ehdotuksen varaan. 

En halua olla pessimisti, mutta espoon päättäjät ovat ennenkin pyyhkineet pöytää arkkitehtuurikilpailuilla; vähin äänin kilpailut on unohdettu.  Hienot suunnitelmat on haudattu ja tilalle on rakennettu laatikkotalo tai ei mitään. 

Alkuvuonna 2025 Espoolaisten talon hankesuunnitelma on tulossa päätettäväksi. Hankesuunnitelma luo ikään kuin raamit rakennushankkeelle ja siinä päätetään myös kustannusraamista hankkeelle. Sen käsittely kertoo jo sen miten eri poliittiset ryhmät suhtautuvat tähän talon rakentamiseen. 

Poliittisten ryhmien neuvottelutuloksessa Espoon vuoden 2025 budjetista hyväksyttiin lisäksi kirjaus 
"Espoolaisten talon toteuttaminen käsitellään valtuustossa erillisenä asiana siten, että ehdotus sisältää analyysin sen tuomista eduista ja investointi- ja käyttökustannuksista kaupungille sekä vaikutuksista Espoon-keskuksen muulle rakentamiselle ja kehitykselle."

On ikävä todeta, mutta mitään varmuutta espoolaisten talon rakentumisesta ei vielä ole.  Jos suunnitelmat kaatuvat,  tyhjä alue on meidän Espoon keskuksen asukkaiden "ilona" vielä vuosia ja Espoon keskuksen radan pohjoispuolisen osan kehittyminen siirtyy hamaan tulevaisuuteen. 

Tapiolan teatteri etenee, Haukilahden ostari katoaa ja Soukanniemi rakentuu - asemakaavamuutoksia kaupsun kokouksessa 27.11.2024

 Vuoden toiseksi viimeinen kaupunkisuunnittelulautakunnan kokous pidettiin 27.11.2024. Toimin nyt lautakunnan varapuheenjohtajana, kun valtuusto valitsi minut tehtävään valtuustokauden loppuun saakka, käytännössä kesäkuuhun 2025 saakka. Kiitän luottamuksesta!

Lautakunnan esityslistalla oli useampia asioita, mutta kolme erityistä kiinnostusta herättävää: 

Haukilahden keskusta, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, alue 230970, 14. kaupunginosa Haukilahti (Kv-asia)

Asemakaavassa on kyse Haukilahden ostarin alueesta. Kiinteistönomistajat haluavat purkaa ränsistyneen ostarin ja saada tilalle asuinkerrostaloja ja liiketiloja. Sama kehitys on tapahtumassa lähes jokaisen vanhan ostarin kohdalla pks-seudulla. 

Kaavasta on tullut poikkeuksellisen paljon palautetta haukilahtelaisilta. Ehkä enemmistö heistä hyväksyy sinänsä ostarin korvaamisen uusilla taloilla, mutta talojen korkeuksia on pidetty liian korkeina. 

Kokouksessa äänestettiin pariin otteeseen asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi, mutta enemmistö (minä mukaan lukien) halusi kaavaehdotuksen eteenpäin. 

Teimme kuitenkin yhden muutoksen asemakaavaan. Puheenjohtaja Särkijärvi teki esityksen, että "Muutetaan asemakaavaehdotuksessa olevat kolme merkintää "VI" merkinnöiksi "V". Perustelu: Lähin itäpuolella oleva rakennus on viisikerroksinen, jolloin uudisrakennus ei nousisi sitä korkeammaksi."

Ajattelin, että lautakunnan voisi olla hyvä saada asiasta yksimielinen päätös, joka huomioisi asukkailta saadun palautteen, mutta mahdollistaisi myös alueen kehittymisen eteenpäin. Puhuin sen (kompromissin) puolesta, että hyväksyisimme yksimielisesti puheenjohtajan esityksen. Näin lautakunta lopulta päättikin. 

Kulttuuriaukio, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, alue 210314, 12. kaupunginosa Tapiola (Kh-Kv-asia)

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on kehittää Tapiolan Kulttuuriaukion ympäristöä monimuotoiseksi kulttuurin, palvelujen ja liike-elämän kokonaisuudeksi, johon tulee myös jonkin verran asumista. Kulttuurikeskusta laajennetaan uudella esityssalilla, joka tulee pääosin Espoon kaupunginteatterin käyttöön. Kulttuuriaukio muutetaan viihtyisäksi monitoimiaukioksi.

Tästä käytiin jonkin verran keskustelua lautakunnassa, mutta pääsääntöisesti ehdotukseen oltiin tyytyväisiä ja lautakunta hyväksyi ehdotuksen ilman äänestystä. 

Soukanniemi, asemakaavaehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 §), alue 412900, 33. kaupunginosa Soukka

Kuusi vuotta sitten lautakunta hylkäsi asemakaavaehdotuksen, mutta kaupunginhallitus ei hylännyt ehdotusta, vaan palautti sen uudelleen valmisteltavaksi tietyin ehdoin. Hiljaiselon jälkeen kaava nostettiin poliittisella päätöksellä virkamiesvalmisteluuun ja nyt kaavaehdotus tuotiin ensimmäistä kertaa lautakuntaan. 

Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa Soukanniemen pientaloalueen täydennysrakentaminen huomioiden alueen luonnon ja kulttuuriympäristön arvot. Asemakaava mahdollistaa uudisrakentamista yhteensä noin 37 500 k-m², josta noin 35 000 k-m² on asumista. Kaava-alueen laskennallinen asukasluku kasvaa noin 700 asukkaalla (1 asukas/50 k-m²). Asemakaavassa on osoitettu yhteensä 240 asuntoa.

Aluehan on hieno ja on mielestäni viimeisiä Espoon vähemmän rakennettuja ranta-alueita, lisäksi siellä on vielä vanhaa huvila-asutusta. Ainakin minua huolettaa alueen tulevaisuus ja kannatin kokouksessa vihreiden Risto Nevanlinnnan muutosesitystä, jossa muutaman kiinteistön kaavamerkintä olisi muutettu virkistyskäyttöön tarkoitetuksi VL-merkinnäksi. Tämä ei enemmistölle käynyt. Lopulta kaava hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti. 

Loput päätösasioista löytyvät täältä 

Paloasemasta panimo - kaupsun esityslista 12.11.

Ke 12.11.2024 on jälleen kaupunkisuunnittelulautakunnan kokous. Esityslistalla:

Espoon viherkerrointyökalun käyttöönotto ja tavoitetasot, pöydälle 30.10.2024

Espoon viherkerrointyökalulla pyritään ohjaamaan tonttien ja korttelialueiden suunnittelua kohti kestävämpiä ja vehreämpiä ratkaisuja. Tämä jäi pöydälle, puheenjohtajalla on vahvat mielipiteet tietyistä työkaluun liittyvistä asioista, katsotaan miten käy.

Metsätonttu, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, alue 210808, 15. kaupunginosa Niittykumpu (Kh-asia)

Urheilupuiston metroasemaa vastapäätä on 1970- ja 80-luvuilla rakennettu matalien kerrostalojen alue. Omistajat haluavat purkaa talot ja rakentaa tilalle uutta. Purkavaa täydennysrakentamista. Lähtökohtaisesti kannatettava, mutta kokouksessa varmaan syntyy keskustelua.

Komeetanristi, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 §), alue 322026, 22. kaupunginosa Olari

Olarin Prisman takana oleva parkkihalli + liiketilat ovat vajaakäytössä ja isoa remonttia vaille. Tilalle halutaan asuntoja ja hieman liiketilaa. Rakennusten korkeudet ovat herättäneet keskustelua, niitä on hieman madallettu.

Niittykummun paloasema, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 §), alue 212221, 15. kaupunginosa Niittykumpu

Niittykummun paloaseman asemakaavan muutosehdotus; Olarin panimo asettumassa palokunnan tilalle. Paloasema on rakennettu 1991 ja se on kuulemma yksi modernin teollisuusarkkitehtuurin merkkiteoksia.

Ohessa havainnekuva:

Esityslista kokonaisuudessaan löytyy täältä:

Nupurinkallioon valmistellaan uutta asemakaava - kaupsun kokous 30.10.

 Kokouksen aluksi lautakunnalle selostettiin Koukkuniemessä olevan tontin kaavoitustilannetta. Lähellä Matinkylän rantaa on kaupungin omistama tontti, jossa on nyt vajaakäytössä oleva pysäköintialue. Jo reilut kahdeksan vuotta sitten maanomistaja (kaupunki) on hakenut asemakaavan muutosta alueelle, tavoitteena asuinrakentaminen. Vuosien varrella suunnitteluvarausta on uusittu muutamaan kertaan. 

 Paikka on haastava, suomaastoinen alue vanhan täyttömäen eteläpuolella, mikä edellyttää normaalista poikkevaa perustusrakentamista. Lautakunnalta haettiin mielipiteitä suunnitelmaluonnoksista ja jatkotoimenpiteistä.  Puheenvuoroja käyttäneiden mielestä suunnitelmat ovat etenemiskelpoisia. 

Päätösasioina

§ 141
Niittysillankäytävä, ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi, alue 212222, 15. kaupunginosa Niittykumpu (Kh-asia)

Tässä on kyse Aarne Ervin suunnitteleman, ja vuonna 1971 valmistuneen rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksesta. Entisestä vakuutusyhtiön talosta tulee (on tullut jo) esim. sote-palveluja tarjoaja talo. 

§ 142
Nupurinkallio, asemakaava, kaavan lähtökohdat ja tavoitteet, alue 641500, 71. kaupunginosa Gumböle, 72. kaupunginosa Karhusuo, 74. kaupunginosa Nupuri ja 75. kaupunginosa Kolmperä

Nupurinkallion asemakaavan tavoitteena on täydentää olevaa pientaloaluetta. Nupurinkallion alueesta tavoitellaan kaupunkikuvallisesti vaihtelevaa, viihtyisää ja luonnonläheistä. Lautakunta hyväksyi lähtökohdat yksimielisesti, nyt varsinainen kaavoitustyö käynnistyy. Tavoitteena on, että kaavaehdotus on lautakunnan käsittelyssä vuonna 2026.

§ 143
Espoon viherkerrointyökalun käyttöönotto ja tavoitetasot

Tämä jäi pöydälle seuraavaan kokoukseen.

§ 144
Rakennuskiellon jatkaminen Tiistinniityssä rakennuskieltoalueella 121
§ 145
Rakennuskiellon jatkaminen Kolmperässä rakennuskieltoalueella 81a

Näissä päätöksissä rakennuskieltoa jatkettiin, koska asemakaavoitus alueilla on kesken. 

Nygrannas etenee ja Täffan talo suojellaan - kaupsun kokous 16.10.

Infoasioina saimme katsauksen Suurpellon tilanteesta. Alkuvuodesta, kaavoitusohjelman päätöksenteon yhteydessä, lautakunta päätti, että lautakunnalle valmistellaan katsaus Suurpellon nykytilanteesta ja tulevista suunnitelmista. 

Suurpelto kärsii siitä, että aluetta kaavoitetaan ja rakennetaan vaiheittain. Tyhjät tontit ja osittain rakennetut kadut vaikuttavat keskeneräisyyden tunteeseen. Kaupungilla on sinällään ihan hyviä suunnitelmia alueen kehittämiseksi ja muutamat pitkään hiljaiseloa olleet rakennushankkeet ovat hiljalleen edistymässä. Rakentaminen on siirtymässä alueen pohjoisosiin, jonne on rakennettu jo tiestöä valmiiksi. Yleisenä tavoitteena on omistusasumisen määrän lisääminen, mutta se ei ole mielestäni aivan yksinkertaista. Ainakaan kaupsu ei voi määritellä tätä asemakaavoissa. 

Joukkoliikenneyhteyksien kehittäminen, erityisesti raitiovaunuyhteyden Matinkylä-Suurpelto-Leppävaara (jota on kaavailtu eri suunnitelmissa), on suunnitelmissa/toiveissa. Sitä alue mielestäni kaipaakin. 

Suurpellosta kaavailtiin alkujaan noin 15 000 ihmisen asuinaluetta, nyt asukasmäärä taitaa olla 6 000 verran. Muistaakseni mainitttin, että noin 9000 asukasta on realistinen tavoite lopulliseksi asukasmääräksi. 

Varsinaisina päätösasioina olivat:

Vermonpolku, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 §), alue 113906, 51. kaupunginosa Leppävaara, pöydälle 2.10.2024

Tässä on kyse Mäkkylän aseman lähellä olevasta Espoon asuntojen tontista, jolla sijaitsee 80-luvulla rakennettuja asuntoja. EA haluaa purkaa rakennukset, lisätä hieman rakennusoikeutta ja rakentaa uusia.  EA:n toimari ja asiantuntija latelivat sellaiset madonluvut esityksessään, että lautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. 

Nygrannas, asemakaavaehdotuksen ja asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen uudelleen nähtäville (MRA 32 §), alue 241700, 26. kaupunginosa Mankkaa, pöydälle 2.10.2024

Pitkään suunniteltu ehdotus, joka jo kertaalleen oli nähtävillä, palautui lautakuntaan, kun liito-oravien reiteille piti jättää enemmän tilaa. 

Ehdotus mahdollistaa pientalojen ja matalien kerrostalojen rakentamisen Kehä II varteen, Suurpeltoa vastapäätä. Vanha pientaloalue, jossa on metsäisiä selänteitä. Niitä pyritään säilyttämään mahdollisimman paljon, mutta on selvää, että metsäistä luontoa jää rakentamisen alle. 

Vihreät olisivat halunneet palauttaa ehdotuksen, mutta enemmistö, demarit mukaan lukien, hyväksyi ehdotuksen nähtäville. 

Teknologföreningen, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen uudelleen nähtäville (MRA 32 §), alue 220212, 10. kaupunginosa Otaniemi

Arkkitehtuurisesti erikoinen Täffänin talo suojellaan ja mahdollistetaan täydennysrakentaminen opiskelija-asunnoilla (tällä pyritään rahoittamaan talon peruskorjaus). Eteenpäin meni. 

Trastmossanpiha, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 §), alue 141108, 60. kaupunginosa Laaksolahti

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa pientalorakentaminen Rastasniityntien yhteyteen siten, että suunnittelualueen pohjoisosassa olemassa oleva rakennusala ja -oikeus säilyvät ennallaan.  Mutinoitta eteenpäin. 

Tämän lisäksi vahvistettiin ensi vuoden kokousaikataulu.